työaseman käyttäminen verkkoympäristössä
tiistai 29. toukokuuta 2018
16. Kotiverkon suunnittelu
Tehtävä oli suunnitella kaksikerroksiseen, puiseen omakotitaloon uusi lähiverkko, jonka signaali ulottuisi kaikkialle taloon ja sen eri koneisiin. Talon koneisiin kuuluu kaksi kannettavaa Windows-konetta sekä yksi Macmini. Nämä koneet tulisi kytkeä verkkoon langattomasti. Talossa on myös yksi kiinteä Windows-kone, joka tulisi myöskin liittää nettiin. Tulostus, skannaus ja kopiointi tulisi hoitua yhdellä työhuoneessa sijaitsevalla monitoimilaitteella, ja tiedostojen jako verkkolevyllä. Koska talo on puinen ja katto kaareva, voi sen perustukset häiritä signaalin voimakkuutta ja kulkua.
Halvempi budjettiversio
Verkkokiintolevy: SEAGATE EXPANSION 1TB HDD ~ 59,90 €
Reititin 2x: D-Link DIR-809 ~ 44,95 € ~ 89,90 €
ADSL-modeemi: TP-Link TD-W8960N ADSL2/2+ -modeemi ~ 39,90 €
Monitoimilaite: Canon Pixma TS3151 AIO monitoimilaite ~ 29,00 €
Verkkokaapeli 4x: U/UTP Cat6 -laitekaapeli, litteä, 10m ~ 9,00 € ~ 36,00 €
Yhteensä: 254,70 €
Verkkokiintolevy
Reititin
ADSL-modeemi
Monitoimilaite
Verkkokaapeli
Kalliimpi, laadukkaampi kokonaisuus
Verkkokiintolevy: SEAGATE BACKUP PLUS HUB DESKTOP 6TB ~ 156,90 €
Reititin 2x: D-Link DIR-878 WiFi-ac reititin ~ 159,00 € ~ 318,00 €
ADSL-modeemi: Asus DSL-N66U ADSL2+/VDSL2-modeemi ~ 149,90 €
Monitoimilaite: Canon Pixma TS6151 AIO monitoimilaite ~ 139,00 €
Verkkokaapeli 4x: FTP Cat7 laitekaapeli 10m LSZH ~ 24,50 € ~ 98,00 €
Yhteensä: 861.80 €
Verkkokiintolevy
Reititin
ADSL-modeemi
Monitoimilaite
Verkkokaapeli
tiistai 22. toukokuuta 2018
15. Oma kotiverkko
Tehtävänä on selvittää, millainen on oman kodin/asunnon kotiverkko.
Luettele verkkolaitteet ja niiden ominaisuudet. Pohdi, miten parantaisit verkkoa, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus. Millaisia laitteita hankkisit?
- Kotiverkkomme tulee DNA:n mokkulasta, ja sen sivut eivät oikein paljoa avaa, mitkä sen ominaisuudet ovat. Sivuilta näkee pääasiassa vain verkon tilan ja sen asetukset, sekä mahdolliset versiopäivitykset.
13. Verkon luominen
Kerro, miten verkon luominen kahden koneen välille käytännössä tapahtuu?
- Kahden koneen välille voi muodostaa verkkoyhteyden esimerkiksi kaapelin avulla. Esimerkiksi kaapeliyhteyden voi muodostaa Ethernet-ristikytkentäkaapelilla, kun tietokoneet eivät ole yhdistettyinä verkkoon. Ristikytkentäkaapeli on kaapeli, jonka johtimet ovat kytketty ristiin niin, että sillä saa suoraan yhdistettyä kaksi eri tietokonetta.
Mitä eri tapoja on toteuttaa yksinkertainen lähiverkko?
- Ristikynketäkaapelilla (selitys edellisessä vastauksessa) tai reitittimellä.
Mitä ongelmia asiassa voi esiintyä?
- Yhteys voi toimia hitaasti, joka on kuitenkin yleensä johdon epäkuntoisuuden vika.
Miten huomioit verkkoyhteyksien tietoturvan?
- Verkon salasanan tulisi olla vahva ja vaikeasti murrettavissa. Myös koneiden palomuurien tulisi olla kunnossa ja toimivina.
perjantai 4. toukokuuta 2018
12. Pilvipalvelut
Selvitä, pilvipalvelut oikeasti käytännössä tarkoittaa ja minkä tyyppisiä palveluita se kattaa.
- Pilvipalvelut ovat yksinkertaistettuna netin kautta jaettavia ohjelmapalveluita, joihin tietoja ja tiedostoja voidaan tallentaa. Se on myös palvelimien, eli tietokoneiden, verkosto. Kun tiedostot ovat pilvessä, ne eivät välttämättä ole omalla koneella tai muulla laitteella. Palvelimena toimii yleensä jokin jonkin yrityksen tarjoama palvelu, johon pääsee käsiksi tietokoneella ja myös mobiililaitteilla internetin kautta lähes mistä vain milloin vain. Pilvipalveluita ovat esimerkiksi sähköposti, OneDrive ja Skype. Pilveen tallentamasi tiedot säilyvät pilvessä tallessa, vaikka laitteesi katoaisi tai tuhoutuisi – pilvipalveluihin pääsee lähes jokaisella tietokoneella tai muulla vastaavalla, eikä palvelun käyttö ole rajoittunut vain yhdelle laitteelle.
Mitä kaikkia asioita on otettava huomioon pilvipalvelua suunniteltaessa?
- Pilvipalvelua suunniteltaessa on otettava huomioon se, kuka ja ketkä sitä käyttää. Käyttäjien määrä kannattaa ottaa huomioon, sekä se, mitä esimerkiksi yritys olisi juuri sinne tallentamassa. Myös sen saatavuutta kannattaa miettiä, ja sitä, miten se kiinnittäisi käyttäjien huomion muiden pilvipalvelujen keskellä, jos sinne halutaan enemmänkin käyttäjiä. Pilveen tallennettavien tiedostojen suuruusrajoituksia kannattaa myös miettiä sekä tietenkin sen ulkoasua.
Lähteet:
https://www.tivi.fi/Arkisto/2010-04-22/Mik%C3%A4-ihmeen-pilvi-Cloud-computingin-alkeet-perusk%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4lle-3178275.html
https://yksityisille.hub.elisa.fi/mika-on-pilvipalvelu/
https://www.eatech.fi/miten-rakentaa-pilvipalvelu/
maanantai 23. huhtikuuta 2018
11. IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP
Selvitä, mitä ovat IP-osoitteet ja mikä niiden tarkoitus on.
- IP-osoite on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettyjen verkkosovittimien yksilöimiseen. IP on alin yhtenäinen Internetin protokolla, ja kaikki verkon tietoliikenne kulkee IP-paketteina. IP-osoitteen perusteella IP-paketti löytää perille, sillä osoite on jonkin tietyn laitteen tai laitteiston käytössä. IP-osoite koostuu operaattorin yksilöivästä alkuosasta ja sen sisällä yksilöidystä liittymästä, joka saattaa sisältää useita tietokoneita tai muita laitteita. IP-osoite ei kuitenkaan yksilöi käyttäjää.
Mitä eroa on IPv4 ja IPv6 protokollilla?
- IPv6 on IPv4:n seuraajaksi kehitetty protokolla. Niiden suurin ero on osoiteavaruuden pituus - IPv4 käyttää vain 32 bittiä määritellessään jokaisen osoitteen, kun taas IPv6 käyttää 128 bittiä jokaiselle osoitteelle. Bittimäärä olikin suurin syy IPv6:den kehittämiselle.
Selvitä, mikä on OSI-malli.
- OSI-malli tarkoittaa Open Systems Interconnection Reference Modelia. OSI-mallin tavoitteena oli stantardoida tietoliikenteen arkkitehtuuri siten, että se voidaan jakaa erillisiin kerroksiin. Näitä kerroksia on yhteensä seitsemän, ja jokainen niistä kommunikoi ainoastaan yhtä ylemmän ja yhtä alemman kerroksen kanssa.
Piirrä OSI-mallista kaavio ja kerro selkokielellä, mitkä ovat eri kerroksien tehtävät.
1. Fyysinen kerros
Fyysisellä kerroksella (physical layer) määritetään yhteyden fyysiset ominaisuudet, kuten kaapelointi, liitännät, käytännöt datan muuntamiseksi biteiksi siirtotielle ja niin edelleen.
2. Siirtoyhteyskerros
Siirtoyhteyskerros (link layer) huolehtii pääpisteiden välisen yhteyden toiminnasta, havaitsee ja korjaa fyysisellä kerroksella tapahtuneet virheet sekä huolehtii, että fyysiselle kerrokselle toimitettavan datan määrä on juuri sopiva.
3. Verkkokerros
Verkkokerros (network layer) tarjoaa ylemmille kerroksille yhteyden, joka ei ota kantaa esimerkiksi verkon rakenteeseen tai kaapelointeihin. Tällöin ylemmät tasot voivat hoitaa yhteyden minne tahansa päin maailmaa siten, ettei niiden tarvitse miettiä miten ja mitä laitteita pitkin yhteys muodostetaan. Muun muassa verkko-osoitteet, pakettien reititys sekä ip-osoitteet toimivat tällä kerroksella.
4. Kuljetuskerros
Kuljetuskerros (transport layer) tarjoaa varsinaisen tietoliikenneyhteyden, jota pitkin ylemmät tasot voivat siirtää mitä tahansa dataa. Edellisen kerroksen huolehtiessa, että kaksi konetta voivat kommunikoida keskenään verkon eri kolkissa, muodostaa kuljetuskerros varsinaisen yhteyden. Yhteys voi olla yhteydellinen tai yhdeydetön.
5. Istuntokerros
Istuntokerros (session layer) muodostaa yhteyden verkon yli koneiden välille, ylläpitää sitä sekä lopuksi sulkee yhteyden vapauttaen samalla resursseja. Sen tehtävä on myös synkronoida erilaiset datavirrat, kuten videoiden ääni ja kuva.
6. Esitystapakerros
Esitystapakerros (presentation layer) huolehtii, että sovellus saa datan oikeassa muodossa. Kerroksella voidaan suorittaa myös datan salaaminen ja salauksen purkaminen (enkryptaus ja dekryptaus).
7. Sovelluskerros
Sovelluskerros (application layer) tarjoaa varsinaiset rajapinnat sovelluksille, joita ne voivat käyttää verkkoviestintään. Tietokoneelle asennettava ohjelma kommunikoi kaikista kerroksista ainoastaan tämän kerroksen kanssa.
- TCP/IP tarkoittaa Transmission Control Protocollaa, ja se on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla, joka vastaa päätelaitteiden osoitteistamisesta ja pakettien reitittämisestä verkossa. Sen päällä voidaan ajaa useita muita verkko- tai kuljetuskerroksen protokollia, joista TCP-protokolla on yleisin.
Piirrä TCP/IP:n eri kerroksista kaavio ja kerro selkokielellä, mitkä ovat eri kerroksien tehtävät.
HTTP
HTTP (Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla) on protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon.
FTP
FTP (File Transfer Protoco) on TCP-protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille.
SNMP
SNMP (Simple Network Managment Protovol) hallitsee Internetyhteyttä. Sen avulla voidaan kysellä verkossa olevan laitteen tilaa tai laite voi itsenäisesti antaa hälytyksiä.
DNS
DNS (Domain Name System) on Internetin nimipalvelujärjestelmä, joka muuntaa verkkotunnuksia IP-osoitteiksi.
ICMP
ICMP (lInternet Control Message Protocol) on TCP/IP-pinon kontrolliprotokolla, jolla lähetetään nopeasti viestejä koneesta toiseen.
TCP
TCP (lTransmission Control Protocol) on tietoliikenneprotokolla, jolla luodaan yhteyksiä tietokoneiden välille, joilla on pääsy Internettiin.
UDP
UDP (User Datagram Protocol) on niin sanotusti yhteydetön protokolla, joka ei vaadi yhteyttä laitteiden välille, mutta mahdollistaa tiedostojen siirron.
Ethernet
Ethernet on pakettipohjainen lähiverkkoratkaisu, joka on yleisin ja ensimmäisenä laajasti hyväksytty lähiverkkotekniikka.
http://www.koudata.fi/node/598
http://www.webopas.net/mika_tcpip.html
Wikipedia
torstai 19. huhtikuuta 2018
10. Verkon pullonkaulat
Mitkä ovat yleensä verkon pahimmat pullonkaulat?
- Pullonkaula tarkoittaa datan tai massan kulkemisen hidastumista pienen kulkuaukon takia. Pahimpia pullokauloja on hidas nettiyhteys, tiedon hidas siirtyminen, verkon suuri rasitus ja operaattori.
Miten voidaan parantaa verkon toimivuutta omilla toimilla tai laite- ja ohjelmistovalinnoilla?
- Verkon toimivuutta voidaan parantaa hankkimalla esimerkiksi parempi reititin ja pitämällä laitteiden tietoturvan kunnossa, sillä jotkin haittaohjelmat voivat kuormittaa verkkoyhteyttä. Vahingoittuneet kaapelit voivat olla myös syyllisiä yhteyden hidastumiseen, ja jopa kaapeleiden pituus voi vaikuttaa yhteyden verkkauteen. Verkkoyhteyden käyttäjämäärä vaikuttaa yhteyden nopeuteen, sekä etäisyys, jolla sitä käyttää. Jos verkko on langaton, sen kantavuus vaikuttaa käytön nopeuteen. Toisaalta operaattorin aiheuttamiin pullonkauloihin ei voi itse vaikuttaa ollenkaan.
Lähteet:
https://www.mikrobitti.fi/2018/01/kun-huippunopea-netti-hidastelee-wlan-internet-langaton-nettiyhteys-ongelma/
https://yle.fi/uutiset/3-6615462
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



